Posterous theme by Cory Watilo

YTY-ohjeet

  1. Valitkaa joku antiikin sankari. Muistelkaa, mitä tiedätte ennalta ja etsikää tarvittaessa lisätietoa. Suunnitelkaa tietojenne pohjalta hänestä 30 sekunnin video, joka sisältää 3-4 kuvaa ja 3-4 tekstiruutua. Piirtäkää kuvat. 
  2. Pyytäkää, että opettaja ottaa piirroksista kuvat. Ope tallentaa kuvat Picasaan. Tallentakaa sieltä omat kuvanne omalle koneellenne
  3. Menkää Animoto -palveluun. Koostakaa video kuvista ja kirjoittakaa tekstit. Kun video on valmis, siitä tulee ilmoitus sähköpostiin. Kopioikaa videon osoite ja lähettäkää se osoiteeseen omaluokka@posterous.com

Loppuun open kokeilu, jossa ei sinänsä ole päätä eikä häntää. Siitä saa kuitenkin käsityksen, mitä mahtuu kolmeenkymmeneen sekuntiin.

 

Create your own video slideshow at animoto.com.

Ysien kevätrunot

Ysien yhtenä viimeisenä tehtävänä on kirjoittaa joko tanka- tai haikuruno ja ottaa siihen liittyvä kuva kännykällä. Ota selvää esim. Wikipediasta, mikä on haiku ja tanka. Ota myös huomioon, että kännykkäkuvien siirto koneelle ei ilmeisesti onnistu koulussa, joten tee se kotona. Otso on ystävällisesti perustanut foorumin, jonne tuotokset kokoamme Alla Otson tekemät ohjeet:

 

Eli rekisteröitykää tuonne; http://otaforum.foorumi.org

Tunnukset täytyy vahvistaa sähköpostin kautta.

Sen jälkeen etusivulla pitäisi olla näkyvissä "Äidinkielen jutut" niminen alue, sinne voi kuka tahansa luoda uuden viestiketjun. Kuvat täytyy kuitenkin linkata toisen sivuston kautta.

Ylläpitäjiä ovat Otso ja Ilari, valvojia ovat Jaakko ja Terkku.

Otskinsossumediakurssin itsearviointitehtävä

Bloggerissa on jotain häikkää, joten laitan viimeisen kerran ohjeet tänne. Tänään on nimittäin viimeinen varsinainen kurssikerta. Niinpä on paikallaan hieman lopuksi miettiä, miten tämä on sujunut. Kirjoita oma näkemyksesi joko kommentoimalla tänne tai lähettämällä sähköpostia nina.rantapuu@gmail.com.

 

Tämä on ollut koulumme historian ensimmäinen sosiaalisen median kurssi. Itse ajattelen, että ollakseen ensimmäinen laatuaan, kurssi on sujunut ihan kohtuullisen hyvin. Postauksistanne ja muusta saamastani palautteesta päätellen ainakin osa teistä on oppinut joitain sellaisia asioita ja taitoja, joista teillä on iloa ja hyötyä myös tulevissa opinnoissanne. Erityisesti seuraavat asiat kaipaavat kuitenkin jatkokehittelyä:

 

  • sosiaalisuus: Kaikenlaista yhdessä tekemistä ja toinen toisensa auttamista pitäisi olla paljon enemmän, koska se on sosiaalisen median yksi olennaisimmista ominaisuuksista. Toisaalta sitähän on paljon ollutkin, mutta se ei vaan ole tallentunut blogeihin, koska iso osa on tapahtunut kasvokkain atk-luokassa. Toivon, että jossain vaiheessa voimme välillä läppäreiden kanssa levittäytyä luokan ja jopa koulun ulkopuolelle ja saavuttaa sillä tavalla somemaisemman tilanteen kuin se, että kökimme kylki kyljessä atk-luokassa. Tosin sekin on teidän kanssanne ollut mukavaa ja olen nauttinut itse tuntien leppoisasta tunnelmasta. Ja siitä, että minä olen saanut oppia teiltä paljon! Joka tapauksessa yhteistyöstä pitäisi jäädä enemmän jälkiä.

 

  • oppilaslähtöisyys: Olen parhaani mukaan tarjota teille mahdollisuuksia itse vaikuttaa kurssin kulkuun ja työskentelyyn. Osa on tarttunut tilaisuuteen, osa ei. Miten voisin kehittää kurssia sellaiseksi, että kenelläkään ei tarvitsisi olla ainakaan tylsää sen takia, että tehtävät ovat tylsiä?

 

  • välinelähtöisyyden vähentäminen: Kurssi on näin jälkikäteen ajateltuna ollut liikaa sellainen, että harjoitellaan vaan eri välineiden ja palveluiden käyttöä siten, että ensin on väline ja sitten mietitään, miten ja mihin sitä voisi käyttää. Asetelma pitäisi käääntää niin, että ensin on joku "projekti" ja sitten mietitään, mistä välineistä ja palveluista voisi olla apua sitä tehdessä. Olisikin tosi mukavaa kuulla, että mitkä muiden oppiaineiden hommat tai projektit olisivat olleet sellaisia, että niitä olisimme voineet työstää tälla kurssilla jotenkin yhdessä.

 

 

 

Apua hissan ja yhteiskuntaopin aiheen keksimiseen ja rajaamiseen

Tekeillä olevien projektien aiheet ovat sellaisenaan aivan liian laajoja, joten ensimmäinen haasteenne on keksiä joku riittävän rajattu näkökulma annettuihin aiheisiin. Alla on esimerkkivideo siitä, miten rajaamiseen voi ottaa Googlen avuksi. Video loppuu kesken, mutta siitä saa idean, mistä on kyse.

 

Unable to display content. Adobe Flash is required.

Video on hyvin lyhyt esimerkki siitä, miten esimerkiksi aihetta "terrorismi" voi koettaa rajata. Siinä Googlen avulla aiheeseen löytyvät seuraavat näkökulmat:

  • terrorismin synty 
  • terrorismin syyt 
  • terrorismin vastainen sota (ihmisoikeusloukkausten näkökulma) 
  • kansainvälinen terrorismi ja Suomi 
  • islamistinen terrorismi 
  • anarkismi ja terrorismi 
  • jpositiivinen terrorismi???? 

 Tämä ei ole mikään tyhjentävä lista, myös monia, monia muita mahdollisuuksia on. Seuraava vaihe on miettiä, voisiko aihetta rajata vieläkin lisää. Jos ei, niin sitten seuraavia vaiheita ovat tiedonhaku, löydetyn tiedon arviointi ja muistiinpanojen tekeminen.

 

PERUSASIAT LÄHTEIDEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINNISTA ON ESITETTY ALLA

 

 

 Tähän loppuun muistiin kasien aiheet, josta lähdetään liikkeelle:

  • Terrorismi
  • Ilmastonmuutos
  • Kiina
  • Lähi-idän kriisi 

Ja ysien aiheita esim:

  • kansanvalta
  • demokratia - diktatuuri
  • kenellä Suomessa on valtaa?
  • "mediapeli"
  • eduskunta ja kansanedustajat
  • lakien synty
  • perustuslaki
  • vaalit
  • hallitus
  • presidentti
  • yhteiskunnallinen vaikuttaminen
  • puolueet
  • äänestäjät
  • suoran vaikuttamisen keinoja
  • kunta
  • kuntalainen vaikuttajana
  • EU

 

Apua seiskaluokkalaisille - dekkarivertailu

Alta voit kuunnella yhden esimerkkivertailun. Siinä vertaillaan toisiinsa Christien romaania Paddingtonista 16.50 ja Eppu Nuotion romaania Kosto. Esimerkistä saat vähän käsitystä siitä, mitä nyt ollaan tekemässä. Samalla saat vähän käsitystä vaikkapa sopivasta pituudesta.

 

Listen!

 

Vinkki:

Kun viittaat kirjailijaan, käytä joko koko nimeä tai pelkkää sukunimeä (Agatha Christien romaanissa tai Christien romaanissa) Älä siis puhu kirjailijasta tuttavallisesti vain Agathana. 

Ja muista:

Otsikko ei saa olla Vertailu, vaan sen pitää olla jotain, joka houkuttelee lukemaan!

Opetusteknologia koulun arjessa

Click here to download:
muistiinpanojaopetusteknologiakoulunarjessa.doc (603 KB)
(download)

Käytin viimeisen lomalauantain siihen, että lueskelin läpi vastailmestyneen raportin Opetusteknologia koulun arjessa. (Marja Kankaanranta toim.) Siinä oli paljon mielenkiintoista asiaa, mutta ei toisaalta kovin paljon uutta auringon alla: opetus kouluissa on käytännössä kaukana 2000-luvun haasteista, innovatiiviset opetuskäytänteet ovat muutamien innovaattoreiden harteilla, tekniikka tökkii ja niin edelleen. 

Lueskelu poiki kuitenkin omassa päässäni esimerkiksi idean Facebookin käytöstä kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Toisekseen tutkimus vahvistaa käsitystäni siitä, että digitaaliseen puheviestintään liittyy monia mahdollisuuksia. Ja videoihin. On vähän hämmästyttävää esimerkiksi, että kun niin monissa koulutuksissa nykyään puhutaan vaikkapa erilaisista oppimistyyleistä, niin silti esimerkiksi oppimateriaaleissa tehtävänannot ovat aina kirjallisessa muodossa. Siitäkin huolimatta siis, että 
  • niiden tuottaminen ja tallentaminen myös auditiiviseen muotoon on yksinkertaista 
  • on hyvin tunnettu tosiasia, että monien oppilaiden on vaikea ymmärtää lukemiansa ohjeita
Ohessa on hieman lisää muistiinpanoja em. tutkimuksesta

Learning café Le Millissä

http://tinyurl.com/65zwmmr.

 

Nyt pitäis vaan jostain vielä selvittää, minne sinne saattoikaan lisätä niitä opettavaisia tarinoita. Voisin liittää oheisen vanhempainiltakokeilun sinne.

 

Tein tämän suunnitelman alunperin kotitehtävänä ollessani Ryhmädynamiikka ja toiminnalliset menetelmät -kurssilla (Educode/Opinpaja Oy). Piti soveltaa oppia käytäntöön :)

TOIMINNALLINEN YLÄKOULUN VANHEMPAINILTA – LEARNING CAFE

 

Toiminnallinen vanhempainilta on suunniteltu peruskoulun kahdeksasluokkalaisten oppilaiden vanhemmille. Aihe nousee siitä, että tiedän eri yhteyksistä, että useammat huoltajat ovat huolissaan lastensa koulumenestyksestä ja ainakin jonkinasteisesta alisuoriutumisesta.

 

Vanhemapainillan kulku

 

  • Vanhempainilta järjestetään äidinkielen luokassa, jossa pulpetit ovat jo valmiiksi neljän hengen ryhmissä. Vanhemmat voivat istua tullessaan mihin haluavat.

  • Jokaiselle pöydälle on valmiiksi laitettu pätkä voimapaperia (kertakäyttöliinojen puutteessa) ja neljä eri väristä tussia

  • Ope on kirjoittanut taululle vanhempainillan teeman/tehtäväksiannon taululle Miten oppilaiden opiskelumotivaatiota ja jaksamista voisi ylläpitää ja parantaa?

  • Ope esittelee teeman ja kertoo, että ennen varsinaisiin toimiin ryhtymistä otetaan kuitenkin lämmittelykierros. Sitä varten ope on tuonut tilaisuuteen oman lapsensa pikkuleluja. Ne on levitetty sivupöydälle. Ope kehottaa jokaista hakemaan sielä jonkun esineen, joka jotenkin tuo mieleen omasta lapsesta jonkun positiivisen piirteen. Ope sanoo, että nyt saa kehua omaa lasta aivan estottomasti ja näyttää itse mallia Hymy Tähän lämmittelyyn varataan aikaa noin 15 minuuttia.

  • Sitten ope selittää learning cafen idean (jokaiselle oma kynä, jokainen saa piirtää ja kirjoittaa mielensä mukaan. Kun noin viisi minuuttia on mennyt, yksi ryhmästä jää ryhmään isännäksi/emännäksi ja muut siirtyvät seuraavaan ryhmään. Jokaisen pöydän isäntä/emäntä esittelee jo syntyneet ajatukset ja keskustelu jatkuu... Tätä jatketaan tilanteen mukaan tarkoituksenmukainen aika

  • Lopuksi syntyneistä ajatuksista keskustellaan esim. siten, että jokainen ryhmä esittelee pari tärkeimpinä pitämäänsä asiaa kaikille.

  • Vanhempainillan jälkeen ope näyttää vanhempien tuotokset oppilaille ja kertoo käydystä keskustelusta. Oppilaat saavat kommentoida. Kommentit tallennetaan tavalla tai toisella.

  • Lopuksi ope kokoaa sekä vanhempien että oppilaiden näkemyksistä muistiinpanot luokan blogiin, jossa ne ovat myös poissaolijoiden nähtävissä. Blogissa on myös mahdollista jatkaa keskustelua

  • LOPUKSI TUNNUSTUS: Olen jo pitänyt tällaisen vanhempainillan. Todellisuudessa se meni siten, että ensinnäkin lämmittelykierros jäi pitämättä, koska vanhempia tuli paikalle sen verran vähän ja arvasin, että he kyllä ryhtyvät hommiin ilman lämmittelyäkin. Ja toisekseen mua alkoi vähän ujostuttamaan lämmittelyidea. Jossain vaiheessa iltaa, joku vanhemista kysyi ohimennen, että ”Mitä varten nuo lelut muuten on tuossa?”. Saatiin hyvät naurut, kun kerroin miksi, ja miten en sitten kehdannutkaan, etteivät pidä mua ihan hörhönä.

    Ja koska osannottajia oli lopulta vain kymmenen, teimme lopuksi yhden pitkän pöydän ja keskustelimme vapaasti kahteen paperiin kertyneistä ajatuksista. Seuraavana aamuna oppilaat tutkivat ja kommentoivat mielestäni yllättävänkin innokkaasti vanhempien näkemyksiä. Vanhempainillan anti on nähtävissä luokkamme blogissa, joka löytyy osoitteesta www.seiskaa.blogspot.com. (Otsikko Kasiluokan ensimmäinen vanhempainilta)

 

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen tähän kokeiluun, ja eräältäkin äidiltä sain heti seuraavana aamuna Wilma-viestin, jossa iltaa luonnehdittiin koulumme historian tähän mennessä parhaaksi Hymy Olin tosi iloinen nähdessäni, että sellaisetkin vanhemmat, jotka eivät normaalissa opettajan monologille perustuvassa vanhempainillassa helposti sanoisi/kysyisi mitään, keskustelivat nyt vilkkaasti.